Julkinen rakentaminen muodostaa merkittävän osan uudisrakentamisesta eri puolilla Suomea – myös kasvukeskusten ulkopuolella. Julkisilla hankinnoilla voidaan vauhdittaa puurakentamisen sekä hybridirakentamisen markkinaa, vahvistaa kotimaisten ratkaisujen kysyntää ja luoda referenssejä kasvavilla vientimarkkinoilla.
Julkinen sektori on merkittävä rakennuttaja Suomessa. Kunnat, hyvinvointialueet ja valtion rakennuttajaorganisaatiot toteuttavat kouluja, päiväkoteja, hoivarakennuksia ja muita palvelurakennuksia eri puolilla maata. Näissä hankkeissa tehtävät materiaalivalinnat vaikuttavat rakentamisen päästöihin, rakennusten pitkäaikaisiin hiilivarastoihin sekä kotimaisen rakennusteollisuuden kehitykseen.
Puun käytön lisääminen tarjoaa mahdollisuuksia sekä vähähiiliseen rakentamiseen että teollisen rakentamisen tuottavuuden parantamiseen. Julkisten hankintojen avulla voidaan luoda kysyntää, joka tukee uusien rakennusratkaisujen kehittämistä ja yleistymistä.
Teollinen esivalmistus, tuotannon automatisointi ja vakioitujen rakennusjärjestelmien kehittäminen edellyttävät kuitenkin investointeja. Niiden kannattavuus perustuu riittävään ja ennakoitavaan kysyntään. Yksittäiset edelläkävijähankkeet eivät yksin riitä muodostamaan pysyvää markkinaa.
Se kannustaisi julkisia rakennuttajia tarkastelemaan puun käyttömahdollisuuksia jo hankkeiden valmisteluvaiheessa ja vahvistaisi yritysten edellytyksiä kehittää teollista tuotantoaan.
Puun käytön hyödyt eivät rajoitu ilmastovaikutuksiin. Puutuoteteollisuus ry puupäiväkotien käyttäjäkyselyssä johtajat ja varajohtajat nostivat esiin rakennusten viihtyisyyden, rauhallisen ääniympäristön ja myönteiset sisäilmakokemukset. Käyttäjien kokemukset täydentävät ilmasto- ja kustannusperusteita erityisesti koulujen ja päiväkotien kaltaisissa rakennuksissa.
Puun käyttö julkisessa rakentamisessa on jo osoittanut, että 35 prosentin tavoitetaso on saavutettavissa.
Tilastokeskuksen ja Foreconin seurannan mukaan puurunkoisten rakennusten osuus aloitetuista julkisista palvelurakennuksista oli vuonna 2024 noin 25 prosenttia ja vuonna 2025 noin 14 prosenttia. Vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla osuus nousi 29 prosenttiin. Opetusrakennuksissa puurunkoisten osuus oli samalla ajanjaksolla jo 36 prosenttia.

Luvut osoittavat, että puun käytöllä on merkittävä asema julkisessa rakentamisessa, mutta kehitys vaihtelee huomattavasti vuodesta toiseen. Haasteena ei siis ole yksinomaan tavoitetason saavuttaminen, vaan sen vakiinnuttaminen osaksi julkisen rakentamisen normaalia toimintaa.
Valtakunnallinen tavoite ja vuosittainen seuranta toisivat kehitykseen jatkuvuutta ja ennakoitavuutta. Puurunkoisten rakennusten osuutta tulee seurata sekä rakennusten lukumäärän että rakennusvolyymin perusteella, jotta yksittäisten suurten hankkeiden vaikutus voidaan tunnistaa.
Puurunkoisen rakentamisen rinnalla tulee edistää puun käyttöä hybridirakenteissa. Materiaalien tarkoituksenmukainen yhdistäminen mahdollistaa puun hyödyntämisen myös teknisesti vaativissa rakennuksissa. Hybridirakentamisen kehitystä tulee tarkastella osana puun käytön kokonaisuutta, mutta puurunkoisuudelle asetetun 35 prosentin tavoitteen seuranta on pidettävä yksiselitteisenä.
Valtion rakennuttajaorganisaatioille asetettavat sitovat tavoitteet ja vuosittainen seuranta vahvistaisivat julkisen sektorin roolia markkinoiden kehittäjänä.
Lähde: Tilastokeskus, Forecon Oy. Julkisen rakentamisen puurunkoisten rakennusten osuudet, aloitetut rakennukset 2015–2026.
Valtakunnallisen tavoitteen rinnalle tarvitaan konkreettisia toimintamalleja, joiden avulla kunnat ja hyvinvointialueet voivat arvioida ja hyödyntää puun käyttömahdollisuuksia rakennushankkeissaan.
Rakennuksen materiaalivalintoihin vaikutetaan jo hankkeen varhaisessa vaiheessa. Jos vaihtoehtoisia runko- ja rakenneratkaisuja ei tarkastella hankesuunnittelussa, niiden tarjoamat mahdollisuudet voivat jäädä hyödyntämättä.
Julkisten rakennuttajien tueksi tulee kehittää yhtenäisiä hankintakriteerejä, markkinavuoropuhelun käytäntöjä ja rakennusjärjestelmien vertailumalleja. Vertailussa tulee huomioida investointihinnan lisäksi elinkaarikustannukset, rakentamisen päästöt, rakennusten hiilivarastot, toteutusaika ja teollisen esivalmistuksen mahdollisuudet.
Puutuoteteollisuus ry Kestävästi puusta -työssä kehitetyt kuntien strategiaa, maapolitiikkaa ja hankintoja tukevat oppaat tarjoavat jo käytännön työkaluja puun käytön edistämiseen. Niiden hyödyntämistä ja edelleen kehittämistä tulee vahvistaa.
Puun käytön lisääminen julkisissa hankkeissa tukee kotimaista arvonluontia ja alueellista elinvoimaa. Puutuoteteollisuuden tuotantolaitokset sijaitsevat eri puolilla Suomea, ja teollisesti valmistettujen rakennusosien kysynnän kasvu voi vahvistaa maakuntien työpaikkoja, alihankintaverkostoja ja investointeja.
Julkiset rakennushankkeet tarjoavat myös mahdollisuuksia kehittää uusia teollisia rakennusratkaisuja ja osoittaa niiden toimivuus käytännössä. Kotimaiset referenssit tukevat suomalaisen osaamisen ja tuotteiden vientiä erityisesti Pohjoismaihin ja muille kansainvälisille markkinoille.
Julkisen rakentamisen 35 prosentin tavoite ei ole vain materiaalivalintoja ohjaava tavoite. Se on keino vakiinnuttaa puun käyttö osaksi julkista rakentamista, vauhdittaa vähähiilisiä ratkaisuja ja luoda pitkäjänteistä kysyntää kotimaiselle teollisuudelle.