Vuoden lähestyessä loppua valmistaudumme hyvin ansaittuun hengähdystaukoon vuodenvaihteen ympärillä ja suuntaamme katseitamme tulevaan vuoteen 2026. Mitä puutuotealan edunvalvontatyössä nähtiin kuluvana vuonna? Miksi työ on tärkeää?
Puun käytön lisääminen rakentamisessa on Puutuoteteollisuuden keskeinen tavoite. Puutuotteet ovat päästöiltään erittäin kilpailukykyisiä. Niillä on luontaisesti myös monia etuja kuten keveys ja hyvä työstettävyys. Puutuotteet muistuttavat myös raaka-aineaittaansa, metsää, siinä, että ne ovat erittäin monimuotoisia ja siten joustavia liiketoimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin.
Rakentamisessa puutuotteita käytetään visuaalisiin, rakenteellisiin, toiminnallisiin ja näitä yhdistäviin käyttökohteisiin. Kaikkea ei kuitenkaan kannata tehdä puusta – puu soveltuu erinomaisesti myös yhdessä muiden materiaalien kanssa käytettäväksi. Rakentamisessa kokonaisuuden kannalta tehokkain lopputulos löytyy usein yhdistämällä eri materiaalien vahvuuksia.
Useat rakentamisen trendit, kuten esivalmisteiden käytön lisääntyminen ja rakentamisen ympäristövaikutusten aiempaa parempi huomiointi, tukevat puutuotteiden kysyntää tulevaisuudessa. Pyrkimys uusiutuvien, ympäristövaikutuksiltaan alhaisten ja kierrätettävien materiaalien käyttöön tukee puutuotteiden käyttöä myös rakentamisen ulkopuolella.
Lähitulevaisuudessa nouseva — jo nyt havaittava — trendi on luontovaikutusten arviointi eri materiaalien osalta. Kotimaiset puutuotteet perustuvat kestävän metsätalouden tuottamaan, uusiutuvaan ja hiiltä sitovaan puuhun. Kotimaista metsätaloutta kehitetään jatkuvasti luontoarvoja yhä paremmin huomioivaksi. Biodiversiteetiltään vahva, monimuotoinen metsäluonto on hyvä lähtökohta myös kestävälle tulevaisuuden puun tuotannolle.
Vuonna 2025 julkaistut rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvot ovat merkittävä askel kohti vähähiilisempää rakennettua ympäristöä. Raja-arvot ohjaavat tarkastelemaan rakennusten ilmastovaikutuksia koko elinkaaren ajaltakäytönaikaisen energiankulutuksen sijaan. Muutos on perusteltu: rakennusten energiatehokkuus on parantunut ja energian tuotanto vähähiilistyy, minkä seurauksena rakentamisen aikaiset ja materiaalien päästöt muodostavat yhä suuremman osan kokonaisuudesta.
Puupohjaiset ratkaisut ovat tässä kehityksessä vahvoilla. Niiden hiilijalanjälki on luontaisesti pieni ja ne ovat kustannustehokas työkalu tavoitteiden saavuttamiseen. On tärkeää, että raja-arvojen kansallisessa soveltamisessa säilyy teknologianeutraalius ja riittävä joustavuus, jotta eri materiaalien vahvuudet voidaan hyödyntää tarkoituksenmukaisesti. Näin rakentamisen laatu, kohtuuhintaisuus sekä toimitusvarmuus turvataan myös jatkossa.
Viime aikoina vahvassa nousussa oleva näkökulma on niin ikään omavaraisuus ja huoltovarmuus. Puutuoteteollisuuden alueellisesti laajalle jakautunut tuotanto energialähteineen on mahdollisessa kriisitilanteessa kansakunnallemme arvokas kyvykkyys.
Kuluvana vuonna Puutuoteteollisuus ry:ssä on tehty runsaasti työtä muun muassa päättäjille suunnattavien viestien kiteyttämiseksi ja uudistamiseksi.
Puutuoteteollisuuden edunvalvontakenttä on osallistunut hankkeeseen laajasti ja tulevaa viestintää on hiottu viestinnän ammattilaisten tuella. Syksyllä on keskitytty tarjoamaan kuntapäättäjille tietoa ja materiaaleja päätöksenteon ja rakennuttamisen tueksi. Viestinnän kristallisointi ja näkyvyyden kasvattaminen jatkuvat tulevana vuonna. Viestiä viedään myös aiempaa laajemmalle kohderyhmälle.
Toinen merkittävä, etenkin loppuvuotta värittänyt, kokonaisuus on Euroopan metsäkatoasetukseen liittyvä edunvalvonta. Monien vaiheiden jälkeen asetuksen käyttöönottoon on mitä todennäköisimmin tulossa uusi, vähintään vuoden pituinen jatkoaika, joten työ sen lopullisen muodon parissa jatkuu myös tulevana vuonna.
Asetuksen kohtaloa on jännitetty aivan vuoden viime metreille asti ja edelleen lykkäyksen toteutuminen odottaa äänestyksiä EU:ssa.
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) soveltaminen Suomen oloihin on ollut kuluneen vuoden aikana meille iso työmaa. Puutuoteteollisuus on toimittanut ympäristöministeriöön useita kannanottoja erityisesti kahdesta rakentamisen kustannuksia hallitsemattomasti nostavasta ja itse primäärienergian kulutukseen vähän vaikuttavasta kansallisesta linjauksesta – tasauslaskenta ja ikkunoiden u-arvo. Tässä asiassa koko rakentamisen tuoteteollisuus – materiaalista riippumatta – on poikkeuksellisesti samalla kannalla ja seisoo yhtenä rintamana. Työ EPBD:n parissa jatkuu ensi vuonna.
Puutuotteiden kierrätysmenetelmien kehittämiseen tähtäävä PuuLoop-hanke eteni konkreettiseen tekemiseen muun muassa puumateriaalia säästävien purkumenetelmien tutkinnassa. Toinen kokonaisuus on Wood for Youth -hanke, jossa on tuotu teollista puurakentamista nuorison ammatinvalinnanvaihtoehtojen joukkoon. Hankkeessa on tehty muun muassa verkko-opiskelumateriaaleja ja kierrätetty nuoria alan tehtaissa ja rakennuksilla. Kiitos yrityksille, jotka ovat auttaneet järjestelyissä ja ottaneet nuoret lämmöllä vastaan — nämä kohtaamiset ovat tärkeitä alan vetovoimalle.
Pitkävaikutteista perustyötä on tehty monilla rintamilla, muun muassa liittyen puutuotteiden muuttuviin kansallisiin ja EU-tason regulaatiouudistuksiin – on osallistuttu aktiivisesti mm. CPR-Aquis-prosessin kautta toteutettavaan EU-alueen tulevien, aiempaa laajempien, rakennustuoteasetuksen standardien laadintaan.
Standardointityö on hidasta, mutta kriittisen tärkeää vaikuttamistyötä. Se jatkaa yhdistyksen strategisena painopisteenä jatkossakin, silläajantasainen puutuotteet huomioiva sääntely on edellytys niiden laajalle käytölle niin kansallisella kuin EU-tasolla.
Teemme siis monisyistä työtä koko alan eteen myös alkavana vuonna. Kannustamme sekä jäseniä että yhteistyöstä kiinnostuneita tahoja olemaan yhteydessä asiantuntijoihimme sekä ideoiden että huolien osalta.
Kiitos tuesta ja aktiivisesta osallistumisesta yhdistyksen työhön jäsenillemme. Toivotan lisääntyvää myötätuulta ja mitä parhainta onnea tulevalle vuodelle 2026.
Kestävästi puusta -hanketta koordinoi Puutuoteteollisuus ry. Tavoitat meidät sivustolta www.puutuoteteollisuus.fi tai sähköpostitse info@puutuoteteollisuus.fi.
© Puutuoteteollisuus ry 2025
