Puurakentamisella on Suomelle paljon merkitystä ilmaston, talouden ja hyvinvoinnin saralla. Alla olevat väittämät kertovat, miksi puulla on väliä.
Puu on tutkitusti yksi tehokkaimmista tavoista pienentää rakentamisen ilmastovaikutuksia. Se sitoo hiiltä jo kasvaessaan ja toimii hiilivarastona valmiina rakennusosana. Rakentamisessa käytetty puu ei ole siis vain päästötön ratkaisu, vaan se toimii aktiivisena ilmastotekona koko elinkaarensa ajan.
Puutuotteilla voidaan saavuttaa merkittäviä päästösäästöjä heti, ilman teknisiä muutoksia tai lisäkustannuksia. Toisin kuin monien muiden materiaalien kohdalla, puun valmistusprosessit ovat jo valmiiksi vähähiilisiä. Samalla rakennusprosessin kokonaispäästöjä saadaan alemmas kevyempien perustusten ja teollisen esivalmistuksen ansiosta.
Puurakentaminen tuottaa vähemmän jätettä ja tuotannon sivuvirrat voidaan hyödyntää esimerkiksi bioenergiana. Puu on myös kierrätettävä ja uudelleenkäytettävä materiaali, mikä mahdollistaa useita elinkaaria.Kun puuta käytetään yhdessä muiden materiaalien kanssa, syntyy kestäviä hybridiratkaisuja, jotka ovat tehokkaita, keveitä ja ilmastoystävällisiä.
Puu on ainoa laajassa käytössä oleva rakennusmateriaali, joka on samalla uusiutuva, biopohjainen ja hiiltä pitkäaikaisesti varastoiva. Jokainen puukuutiometri sitoo kasvaessaan lähes tonnin hiilidioksidia. Kun puu sitten kaadetaan ja otetaan käyttöön, tuo hiili ei palaudu ilmakehään, vaan pysyy varastoituneena vuosikymmeniä tai jopa vuosisatoja.
Tätä kutsutaan hiilivarastoksi. Kun puun hiilijalanjälki (valmistuksen päästöt) jää pieneksi ja sen hiilivarasto (sidottu hiili) on suuri, puun kokonaisvaikutus (hiilitase) on positiivinen. Toisin sanoen puun käyttö rakentamisessa ei vain vähennä materiaalipäästöjä, vaan puu varastoi hiiltä koko elinkaarensa ajan.
Tämä tekee puusta ainutlaatuisen materiaalin. Kun rakennus aikanaan puretaan, puu voidaan käyttää uudelleen ja lopulta hyödyntää uusiutuvana energiana. Silloinkin hiili vapautuu vasta vuosikymmenten päästä, ei heti, kuten monien fossiilisten materiaalien kohdalla. Puu on siis aktiivinen ilmastoratkaisu, joka toimii koko rakennuksen elinkaaren ajan, ja joka on hyödynnettävissä heti.
Puu ei ole vain vähäpäästöinen rakennusmateriaali – se on myös toimiva hiilivarasto, joka auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta vuosissadoiksi. Kasvaessaan puu sitoo hiiltä ilmakehästä, ja kun se otetaan käyttöön rakennuksessa, tuo hiili jää varastoituneeksi rakenteisiin koko rakennuksen elinkaaren ajaksi.
Puutuotteet ovat pitkäikäisiä, eikä niiden ilmastohyöty pääty rakennuksen purkamiseen. Puu voidaan käyttää uudelleen uusissa tuotteissa tai rakennuksissa, jolloin hiilivaraston elinkaari jatkuu edelleen. Vasta aivan käyttöiän lopussa puu hyödynnetään uusiutuvana energiana, jolloin hiili vapautuu, mutta on ollut pois ilmakehästä vuosikymmeniä.
Tämä tekee puusta poikkeuksellisen rakennusmateriaalin: sillä ei ole vain pieni jalanjälki, vaan myös selkeä positiivinen ilmastovaikutus – konkreettinen ja pitkäkestoinen hiilivarasto, joka siirtyy sukupolvelta toiselle.
Puurakentaminen tarjoaa julkiselle sektorille suoran ja tehokkaan keinon vähentää päästöjä – ilman odottelua tai teknologisia harppauksia. Puu on luonnostaan hiiltä sitova ja vähäpäästöinen materiaali, jonka valmistusprosesseissa käytetään jo nyt vähähiilisiä, fossiilivapaita ratkaisuja.
Julkinen sektori voi toimia paitsi rakentajana, myös suunnannäyttäjänä. Kun päiväkodit, koulut, hoivalaitokset ja muut palvelurakennukset toteutetaan puusta, viestii se asukkaille ja yrityksille: ilmastotavoitteet eivät ole sanahelinää – ne tehdään todeksi tässä ja nyt.
Puurakennukset ja puutuotteet ovat myös terveellisiä ja turvallisia. Ne tukevat käyttäjien hyvinvointia, täyttävät kaikki nykyaikaiset vaatimukset ja tarjoavat ilmastoystävällisen vaihtoehdon julkisiin investointeihin – usein ilman lisäkustannuksia.
Toisin kuin monissa uusissa teknologioissa, puun ilmastovaikutus ei ole lupaus tulevaisuudesta. Se toimii jo nyt käytännön hiilinieluna, joka auttaa saavuttamaan paikalliset ja kansalliset ilmastotavoitteet nopeasti, tehokkaasti ja todennettavasti.
Puutuoteteollisuus on suomalaisen yhteiskunnan hiljainen tukipilari: se työllistää yli 60 000 ihmistä, tuottaa lähes 9 miljardin euron tuotantoarvon ja tuo miljardiluokan tulovirran yksityismetsiin joka vuosi. Vuonna 2023 pelkästään puutuote- ja huonekaluteollisuuden tuotannon bruttoarvo oli 8,8 miljardia euroa, ja arvo kasvaa edelleen.
Ala tarjoaa työpaikkoja eri puolille Suomea – erityisesti niille seuduille, joilta muu teollisuus on vetäytynyt. Koska tuotanto sijoittuu lähelle raaka-ainelähteitä, puutuoteteollisuus siirtää työpaikkoja kasvukeskuksista maakuntiin ja vahvistaa näin alueiden elinvoimaa. Samalla repputyövoiman tarve vähenee, kun työtä tekevät paikalliset osaajat.
Puutuoteteollisuus työllistää laajasti tekijöitä eri koulutustasoilta, ammattikoulutetuista korkeakoulutettuihin. Se myös maksaa palkkoja ja veroja ja tukee koko metsäalan arvoketjua: yksityismetsänomistajat saivat vuonna 2023 yhteensä 2,6 miljardin euron tulot eli – keskimäärin noin 4500 € per metsänomistaja.
Ala on vahvasti kotimainen, ja juuri siksi sen kasvulla on poikkeuksellisen suuri vaikutus kansantalouteen. Puutuoteteollisuuden korkea jalostusarvo ja arvonlisä tekevät siitä taloudellisesti tehokkaamman työllistäjän kuin moni muu teollisuudenala. Kun puusta tehdään tuotteita Suomessa, se hyödyttää koko maata.
Puutuoteteollisuus ei työllistä vain tehtailla ja työmailla – se työllistää ympäri Suomen. Ala luo uusia työpaikkoja maakuntiin, ja vahvistaa samalla koko maan omavaraisuutta sekä huoltovarmuutta.
Esimerkiksi Etelä-Savossa jopa yli neljännes teollisuuden suorista työpaikoista on puutuoteteollisuudessa. Päijät-Hämeessä luku on lähes 18 %, Kainuussa 15 % ja monessa muussa maakunnassa – kuten Pohjois-Karjalassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa – noin 12 %. Tämä osoittaa, että puutuoteteollisuus kantaa vastuuta alueilla, joilla muut alat eivät enää investoi.
Koska ala toimii kotimaisella raaka-aineella ja kotimaisin voimin, sen vaikutus julkiseen talouteen, työllisyyteen ja verotuloihin on välitön ja konkreettinen. Jokainen tuotettu puutuote tukee suomalaista työtä ulkomaisten toimitusketjujen sijaan.
Lisäksi puutuoteteollisuus parantaa omavaraisuutta ja huoltovarmuutta – rakentamiseen ei tarvita tuontimateriaaleja tai globaalisti haavoittuvia komponenttiketjuja. Tämä tekee alasta strategisesti tärkeän osan Suomen kestävää tulevaisuutta – niin normaalioloissa kuin kriisitilanteissa.
Puutuotteet eivät ole vain kotimaan ratkaisu – ne ovat myös kasvava ja kilpailukykyinen vientituote, jolla Suomi vastaa maailmanlaajuiseen kysyntään. Vuonna 2023 puutuote- ja huonekaluteollisuuden viennin arvo nousi jo kolmeen miljardiin euroon, mikä vastasi 34 prosenttia alan kokonaistuotannosta.
Suomalaista osaamista ja puutuotteita viedään yli sataan maahan, ja kiinnostus kasvaa vuosi vuodelta – erityisesti maissa, joissa painotetaan ekologisuutta, terveellisyyttä ja teknistä laatua. Esimerkiksi järjestelmätuotteita, insinääripuutuotteita ja hirsirakennuksia toimitetaan jatkuvasti mm. Saksaan, Ranskaan, Japaniin ja Kiinaan.
Korkea jalostusaste ja suomalainen suunnitteluosaaminen tekevät tuotteista haluttuja: esimerkiksi sahatavaran jalostaminen hirsitaloksi voi moninkertaistaa sen arvon. Puu ei siis ole pelkkä materiaali – se on osa vientikelpoista osaamis- ja arvoketjua, joka tuo tuloja, työpaikkoja ja kansainvälistä kilpailukykyä Suomelle.
Suomeen vuoden 2026 alussa voimaan tulevaksi esitetty rakentamisen hiilijalanjäljen raja-arvo – 16 kgCO₂e/m²/vuosi – on kansainvälisesti verrattuna varovainen. Puurakentamisella tämä taso alittuu jo nyt, jopa ilman lisäkustannuksia. Esimerkiksi Uudellamaalla toteutetussa asuinkerrostalohankkeessa saavutettiin pelkästään puurakenteilla taso 11 kgCO₂e/m²/a.
Vertailun vuoksi: Tanskassa raja-arvo on jo 6,7 kgCO₂e/m²/a – eli lähes kolme kertaa tiukempi kuin Suomen suunnitelma. Jos emme kiritä kunnianhimoamme, vaarana on, että Suomi menettää asemansa kansainvälisillä vähähiilisen rakentamisen markkinoilla.
Granlundin selvityksen mukaan puurakenteet ja vähähiilinen työmaa mahdollistavat:
Puu ei siis ole tulevaisuuden teknologia – se on käytännön ratkaisu, joka toimii heti. Se auttaa Suomea paitsi saavuttamaan päästörajat, myös säilyttämään vientikilpailukykynsä ja rakentamaan kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa todeksi.
Puu ei ole vain ilmastoystävällinen rakennusmateriaali – se on myös käyttäjäystävällinen. Puu tuo tiloihin lämpöä, rauhaa ja viihtyisyyttä tavalla, jota yksikään keinotekoinen materiaali ei kykene jäljittelemään.
Tutkimusten mukaan puu vaikuttaa myönteisesti akustiikkaan, sisäilman kosteustasapainoon ja jopa ihmisen stressitasoihin. Kouluissa, päiväkodeissa ja hoivaympäristöissä puupintojen on havaittu lisäävän keskittymiskykyä ja vähentävän levottomuutta. Puu on myös luonnostaan antibakteerinen, mikä tekee siitä terveellisen ja turvallisen valinnan esimerkiksi julkisiin tiloihin ja asumiseen.
Lisäksi puu tuo tiloihin visuaalista ja niin sanottua haptista laatua – eli puu näyttää hyvältä, tuntuu hyvältä ja tekee tilasta kokonaisvaltaisesti miellyttävän. Tämä vaikuttaa suoraan tilojen käyttäjätyytyväisyyteen, käyttöasteeseen ja elinkaariarvoon: kun tilassa viihdytään paremmin, se pysyy käytössä pidempään ja tuottaa enemmän arvoa.
Puu on siis enemmän kuin rakennusaine – se on osa hyvinvointia.
Kestävästi puusta -hanketta koordinoi Puutuoteteollisuus ry. Tavoitat meidät sivustolta www.puutuoteteollisuus.fi tai sähköpostitse info@puutuoteteollisuus.fi.
© Puutuoteteollisuus ry 2025
