Vuoden lähestyessä loppua valmistaudumme hyvin ansaittuun hengähdystaukoon vuodenvaihteen ympärillä ja suuntaamme katseitamme tulevaan vuoteen 2026. Mitä puutuotealan edunvalvontatyössä nähtiin kuluvana vuonna? Miksi työ on tärkeää?
Puun käytön lisääminen rakentamisessa on Puutuoteteollisuuden keskeinen tavoite. Puutuotteet ovat päästöiltään erittäin kilpailukykyisiä. Niillä on luontaisesti myös monia etuja kuten keveys ja hyvä työstettävyys. Puutuotteet muistuttavat myös raaka-aineaittaansa, metsää, siinä, että ne ovat erittäin monimuotoisia ja siten joustavia liiketoimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin.
Rakentamisessa puutuotteita käytetään visuaalisiin, rakenteellisiin, toiminnallisiin ja näitä yhdistäviin käyttökohteisiin. Kaikkea ei kuitenkaan kannata tehdä puusta – puu soveltuu erinomaisesti myös yhdessä muiden materiaalien kanssa käytettäväksi. Rakentamisessa kokonaisuuden kannalta tehokkain lopputulos löytyy usein yhdistämällä eri materiaalien vahvuuksia.
Useat rakentamisen trendit, kuten esivalmisteiden käytön lisääntyminen ja rakentamisen ympäristövaikutusten aiempaa parempi huomiointi, tukevat puutuotteiden kysyntää tulevaisuudessa. Pyrkimys uusiutuvien, ympäristövaikutuksiltaan alhaisten ja kierrätettävien materiaalien käyttöön tukee puutuotteiden käyttöä myös rakentamisen ulkopuolella.
Lähitulevaisuudessa nouseva — jo nyt havaittava — trendi on luontovaikutusten arviointi eri materiaalien osalta. Kotimaiset puutuotteet perustuvat kestävän metsätalouden tuottamaan, uusiutuvaan ja hiiltä sitovaan puuhun. Kotimaista metsätaloutta kehitetään jatkuvasti luontoarvoja yhä paremmin huomioivaksi. Biodiversiteetiltään vahva, monimuotoinen metsäluonto on hyvä lähtökohta myös kestävälle tulevaisuuden puun tuotannolle.
Vuonna 2025 julkaistut rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvot ovat merkittävä askel kohti vähähiilisempää rakennettua ympäristöä. Raja-arvot ohjaavat tarkastelemaan rakennusten ilmastovaikutuksia koko elinkaaren ajaltakäytönaikaisen energiankulutuksen sijaan. Muutos on perusteltu: rakennusten energiatehokkuus on parantunut ja energian tuotanto vähähiilistyy, minkä seurauksena rakentamisen aikaiset ja materiaalien päästöt muodostavat yhä suuremman osan kokonaisuudesta.
Puupohjaiset ratkaisut ovat tässä kehityksessä vahvoilla. Niiden hiilijalanjälki on luontaisesti pieni ja ne ovat kustannustehokas työkalu tavoitteiden saavuttamiseen. On tärkeää, että raja-arvojen kansallisessa soveltamisessa säilyy teknologianeutraalius ja riittävä joustavuus, jotta eri materiaalien vahvuudet voidaan hyödyntää tarkoituksenmukaisesti. Näin rakentamisen laatu, kohtuuhintaisuus sekä toimitusvarmuus turvataan myös jatkossa.
Viime aikoina vahvassa nousussa oleva näkökulma on niin ikään omavaraisuus ja huoltovarmuus. Puutuoteteollisuuden alueellisesti laajalle jakautunut tuotanto energialähteineen on mahdollisessa kriisitilanteessa kansakunnallemme arvokas kyvykkyys.
Kuluvana vuonna Puutuoteteollisuus ry:ssä on tehty runsaasti työtä muun muassa päättäjille suunnattavien viestien kiteyttämiseksi ja uudistamiseksi.
Puutuoteteollisuuden edunvalvontakenttä on osallistunut hankkeeseen laajasti ja tulevaa viestintää on hiottu viestinnän ammattilaisten tuella. Syksyllä on keskitytty tarjoamaan kuntapäättäjille tietoa ja materiaaleja päätöksenteon ja rakennuttamisen tueksi. Viestinnän kristallisointi ja näkyvyyden kasvattaminen jatkuvat tulevana vuonna. Viestiä viedään myös aiempaa laajemmalle kohderyhmälle.
Toinen merkittävä, etenkin loppuvuotta värittänyt, kokonaisuus on Euroopan metsäkatoasetukseen liittyvä edunvalvonta. Monien vaiheiden jälkeen asetuksen käyttöönottoon on mitä todennäköisimmin tulossa uusi, vähintään vuoden pituinen jatkoaika, joten työ sen lopullisen muodon parissa jatkuu myös tulevana vuonna.
Asetuksen kohtaloa on jännitetty aivan vuoden viime metreille asti ja edelleen lykkäyksen toteutuminen odottaa äänestyksiä EU:ssa.
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) soveltaminen Suomen oloihin on ollut kuluneen vuoden aikana meille iso työmaa. Puutuoteteollisuus on toimittanut ympäristöministeriöön useita kannanottoja erityisesti kahdesta rakentamisen kustannuksia hallitsemattomasti nostavasta ja itse primäärienergian kulutukseen vähän vaikuttavasta kansallisesta linjauksesta – tasauslaskenta ja ikkunoiden u-arvo. Tässä asiassa koko rakentamisen tuoteteollisuus – materiaalista riippumatta – on poikkeuksellisesti samalla kannalla ja seisoo yhtenä rintamana. Työ EPBD:n parissa jatkuu ensi vuonna.
Puutuotteiden kierrätysmenetelmien kehittämiseen tähtäävä PuuLoop-hanke eteni konkreettiseen tekemiseen muun muassa puumateriaalia säästävien purkumenetelmien tutkinnassa. Toinen kokonaisuus on Wood for Youth -hanke, jossa on tuotu teollista puurakentamista nuorison ammatinvalinnanvaihtoehtojen joukkoon. Hankkeessa on tehty muun muassa verkko-opiskelumateriaaleja ja kierrätetty nuoria alan tehtaissa ja rakennuksilla. Kiitos yrityksille, jotka ovat auttaneet järjestelyissä ja ottaneet nuoret lämmöllä vastaan — nämä kohtaamiset ovat tärkeitä alan vetovoimalle.
Pitkävaikutteista perustyötä on tehty monilla rintamilla, muun muassa liittyen puutuotteiden muuttuviin kansallisiin ja EU-tason regulaatiouudistuksiin – on osallistuttu aktiivisesti mm. CPR-Aquis-prosessin kautta toteutettavaan EU-alueen tulevien, aiempaa laajempien, rakennustuoteasetuksen standardien laadintaan.
Standardointityö on hidasta, mutta kriittisen tärkeää vaikuttamistyötä. Se jatkaa yhdistyksen strategisena painopisteenä jatkossakin, silläajantasainen puutuotteet huomioiva sääntely on edellytys niiden laajalle käytölle niin kansallisella kuin EU-tasolla.
Teemme siis monisyistä työtä koko alan eteen myös alkavana vuonna. Kannustamme sekä jäseniä että yhteistyöstä kiinnostuneita tahoja olemaan yhteydessä asiantuntijoihimme sekä ideoiden että huolien osalta.
Kiitos tuesta ja aktiivisesta osallistumisesta yhdistyksen työhön jäsenillemme. Toivotan lisääntyvää myötätuulta ja mitä parhainta onnea tulevalle vuodelle 2026.
Pirtti on Pudasjärven suurin yksittäinen rakennushanke – 9 300 m² hirsirakenteista tilaa, joka kokoaa yhteen kaupungin keskeiset palvelut: terveysaseman, kirjaston, nuorisotilat, sosiaali- ja työllisyyspalvelut, kansalaisopiston, kulttuuripalvelut sekä 300-paikkaisen auditorion.
Rakennuksessa käytettiin noin 18 km Kontio SmartLog -hirttä, joka on painumatonta ja kestävää.
Hirsi toimii kantavana rakenteena yksikerroksisissa osissa, korkeammat osat on toteutettu hybridirakenteisina.
Sisätiloissa puupinnat ja luonnonläheiset värit luovat kodikkaan ja rauhoittavan tunnelman, joka on saanut kiitosta erityisesti terveyspalveluiden henkilökunnalta.
Rakennus toteutettiin elinkaarimallilla, jossa YIT vastaa suunnittelusta, rakentamisesta ja 20 vuoden ylläpidosta.
Hirsi toimii hiilivarastona, ja puurakenteet peittävät suurimman osan betonista.
Rakennus on suunniteltu energiatehokkaaksi ja helposti huollettavaksi, mikä vähentää pitkän aikavälin ympäristökuormaa.
Pirtti toimii kuin koko kaupungin yhteinen olohuone, jossa palvelut ovat helposti saavutettavissa.
Käyttäjät – niin henkilökunta kuin kuntalaiset – osallistuivat suunnitteluun, mikä näkyy tilojen toimivuudessa ja viihtyisyydessä.
Puupintojen on todettu vähentävän ärtyneisyyttä ja lisäävän vireystilaa, mikä tukee hyvinvointia myös tieteellisesti.
”Puuseinillä tuntuu olevan rauhoittava vaikutus. Ihmiset vaikuttavat selvästi rentoutuneemmilta.”
— Kaija Kuiri, projektikoordinaattori
”Hirsirakentaminen on tärkeä osa kaupunkimme brändiä ja vetovoimaisuutta.”
— Heikki Heikura, palvelusuunnittelija
Tutustu Pirttiin Pudasjärven sivuilla
Lue Puulehden artikkeli Pirtistä
Tutustu tuotteeseen lamellihirsi
Kaikki kuvat: Pudasjärven kaupunki / Juha Nyman, yhteistyössä Kontiotuote
Monio on Tuusulan Hyrylään rakennettu lukio- ja kulttuuritalo, joka yhdistää oppimisen, taiteen ja yhteisöllisyyden. Se on maailman ensimmäinen kolmikerroksinen lamellihirsikoulu, ja samalla yksi Suomen suurimmista hirrestä toteutetuista julkisista rakennuksista.
Rakennus koostuu kuudesta hirsitalosta, jotka on yhdistetty monimuotoisen katon alle – tämä luo tilallisesti virtaavan ja helposti hahmotettavan kokonaisuuden.
Rakennuksessa on käytetty 25 kilometriä lamellihirttä, joka toimii sekä julkisivuissa että sisätiloissa.
Hirsi näkyy auloja rajaavina seininä, sisustuksessa ja jopa sisäkatutiloissa.
Monio toimii kansainvälisenä referenssinä suomalaiselle puurakentamiselle ja osoittaa, että suurikokoiset hirsirakennukset ovat mahdollisia myös julkisessa rakentamisessa.
Puu toimii hiilivarastona, ja Moniossa puumassaa on käytetty poikkeuksellisen paljon.
Rakennus on hybridirakenteinen: kantava runko koostuu betonista, liimapuusta, teräksestä ja kertopuusta, mutta hirsi on keskeinen osa sekä rakenteellisesti että visuaalisesti.
Rakennuksen akustiikka ja valaistus tukevat monikäyttöisyyttä ja viihtyisyyttä. Esimerkiksi juhlasaleissa on muunneltava akustiikka ja suuria ikkunoita, jotka tuovat valoa ja avaruutta.
Moniossa toimii lukion lisäksi musiikkiopisto, kuvataidekoulu, kansalaisopisto ja kulttuuripalvelut.
Tilat on suunniteltu muunneltaviksi ja terveellisiksi, ja käyttäjien toiveet – kuten keramiikkauunit ja flyygelit – on otettu huomioon.
”Monio osoittaa, että suuria, arkkitehtuuriltaan vaikuttavia puurakennuksia voidaan toteuttaa, kun rakennesuunnittelu ja arkkitehtuuri sovitetaan taitavasti yhteen.”
— Tuomo Virtanen, A-Insinöörit
”Halusimme kunnioittaa Tuusulan historiallista puurakentamista ja tuoda sen henkeä nykyaikaiseen oppimisympäristöön.”
— Kuutti Halinen, AOR Arkkitehdit
Rakennuksen elinkaaren lopussa hirret voidaan usein käyttää sellaisenaan uudessa rakennuksessa, jolloin hiilen sitoutuminen jatkuu toisenkin rakennuksen elinkaaren ajan.
Suomesta löytyy tuhansia siirrettyjä rakennuksia, joissa alkuperäisen rakennuksen hirret on siirretty uuteen rakennukseen sellaisenaan tai muokattuna. Suomen vanhimmat edelleen käytössä olevat hirsirakennukset on rakennettu 1600-luvulla.
Hirret valmistetaan kuivatusta sahatavarasta, joka höylätään tai sorvataan toivottuun muotoon. Hirsi voidaan valmistaa yhdestä massiivipuusta tai hirsiaihiosta, joka on tehdään liimaamalla yhteen höylättyjä sahatavarakappaleita (lamellihirsi). Raaka-aineena käytetään yleensä kuusta tai mäntyä, joskus myös haapaa.
Lamellihirren etuja ovat mahdollisuus koostaa läpimitaltaan suurta hirttä sekä mahdollisuus koostaa aihio niin, ettei hirsi reagoi herkästi kosteudenvaihteluun.
Raaka-aineiden alkuperä
Honka hirsitaloissa (Honkarakenne Oyj) käytetään 100% suomalaista mänty- ja kuusisahatavaraa, jonka raaka-aine tulee kestävästi kasvatetuista PEFC-sertifioiduista metsistä.
Tuotteen valmistus
Karstulassa Keski-Suomessa Honkarakenne Oyj:n tehtaalla.
Tuotteen käyttö
Rakennuksen seinissä ja kantavana ja lämpöä eristävänä runkona ja osittain myös kantavissa palkkirakenteissa ja pilareissa.
Terveellisyys- , turvallisuus- tai sisäilmahyödyt
Tutustu aiheeseen Honkarakenteen sivuilla
Käytössä oleva standardi
EN 15804:2012+A2:2019 ja ISO 14025
Laskenta ulottuu tuotteen elinkaaren vaiheisiin
A1-A3, A4-A5, C1-C4, D
Käytössä oleva data
Yrityskohtaista: Den Finland Oy Finnlamelli (Alajärvi), Honkarakenne Oyj (Karstula), Oy Primapoli Ltd Honkatalot (Töysä), Kontiotuote Oy (Pudasjärvi) ja Pellopuu Oy (Pello)
https://www.hirsikoti.fi/assets/images/rts_191_22-laminated-log-wall-structure_epd_2022-2.pdf
Vuonna 2024 valmistuneessa rakennuksessa sijaitsee Stora Enson pääkonttorin lisäksi hotelli.
Kun rakennus suunnitellaan kestämään aikaa, on tärkeää jättää tilaa myös käyttötarpeen ja -tapojen muutokselle. Katajanokan laiturissa onkin toteutettu Stora Enson muuntojoustavuuskonseptia, joka soveltuu massiivipuurakennuksiin erinomaisesti.
Katajanokan laiturin CLT toimitettiin Stora Enson Ruotsin tehtaalta, ja sen raaka-aineena on käytetty puuta Ruotsista ja Norjasta.
Tutustu katajanokan laituriin Stora Enson sivuilla (englanniksi)
Kuvat: Stora Enso / Kalle Kouhia
Kaksikerroksisessa koulussa opiskelee noin 700 oppilasta ja siellä työskentelee noin 85 henkilöä. Koulun odotetaan palvelevan käyttäjiään noin sadan vuoden ajan.
Tutustu Suomalais-venäläiseen kouluun Stora Enson sivuilla (englanniksi)
Kuvat: Puurakentajat Group Oy / ©Mats Vuorenjuuri
Versowoodin vastavalmistunut pääkonttori toimii pilottikohteena uudenlaisille liimapuurakenneliitoksille ja tarpeen mukaan muuntautuvalle puutoimistokonseptille.
Rakennus valmistui ja otettiin käyttöön syksyllä 2025.
Rakenteisiin on runkovaiheessa käytetty lähes tuhat kuutiometriä liimapuuta, joka toimii pitkäaikaisena hiilivarastona rakennuksen koko elinkaaren ajan.
Keskuskonttorin kantava runkorakenne, väli- ja yläpohja mukaan lukien, toteutetaan liimapuusta. Myös julkisivuverhouksen Kuningaspaneeli on liimapuuta.
Keskuskonttori alittaa selvästi lainsäädännössä toimistorakennuksen hiilijalanjäljelle asetetut raja-arvot.
Näyttävä ja helppohoitoinen terassi yhdistää suvun lomapaikan rakennukset eheäksi kokonaisuudeksi.
Alkujaan kiinteistöllä sijaitsi suvun vanha lomapaikka, 1960-luvulla rakennettu noin 60 neliöinen kalastusmaja. Ajatuksena oli toteuttaa rakennuskokonaisuus, joka koostuisi päämökistä ja useammasta erillisestä yksinkertaisesta majoitustilasta sekä terassista, joka yhdistäisi nämä ihanaksi kokonaisuudeksi. Ratkaisun haluttiin mahdollistavan useamman sukupolven samanaikainen rento lomanvietto.
Kokonaisuudesta suunniteltiin ajaton, tiloiltaan tehokas sekä helppohoitoinen. Tyyliltään yksinkertaiset rakennukset on koottu eheäksi kokonaisuudeksi laajalla terassialueella. Terassialue tarjoaa tilaa erityisesti yhteiseen ajanviettoon, grillailuun ja ruokailuun sekä merimaisemasta nautiskeluun. Uusien terassien haluttiin maastoutuvan kallioiseen maisemaan ja patinoituvan luonnollisesti.
Terassien ja kulkureittien kanteen valittiin massiivisen leveä kestopuinen terassilankku. Lankuilla katettu, rakennukset yhdistävä terassipinta antaa kokonaisuudelle rauhallisen ja arvokkaan ilmeen. Terassialue toteutettiin useampaan tasoon mahdollisimman luontevaksi kokonaisuudeksi. Vanha kestopuinen terassirunko voitiin hyödyntää uusittavassa terassissa, mikä säästi merkittävästi rakennuskustannuksia. Terasseja täydennettiin kohotetuilla kulkuväylillä. Auringolle altistunut terassipinta on vaalentunut vuodessa vaalean harmaaksi.
Tukevista lankuista tehdyn terassin käyttömukavuus on omaa luokkaansa. Vaalea lankku ei kuumene auringossa ja varpaisillaan on mukava sipsutella rakennuksesta toiseen. Terassin myötä piha-alueen käyttö on lisääntynyt ja monipuolistunut sekä rantahiekan kulkeutuminen sisätiloihin on vähentynyt. Asukkaita on erityisesti ilahduttanut, kuinka maltillisella satsauksella saatiin ikään kuin koko rakennuskokonaisuuden profiilia nostettua.
Terassikannen aiotaan antaa harmaantua vielä kesän tai pari. Pintakäsittelyt tehdään sävyttämättömällä puuöljyllä, joka ei estä harmaantumista mutta elävöittää puun pintaa ja helpottaa terassin puhtaanapitoa.
Kestävästi puusta -hanketta koordinoi Puutuoteteollisuus ry. Tavoitat meidät sivustolta www.puutuoteteollisuus.fi tai sähköpostitse info@puutuoteteollisuus.fi.
© Puutuoteteollisuus ry 2025
