Rakentamisen ilmastovaikutuksista puhutaan paljon, mutta hiilijalanjälki, hiilivarasto ja nettovaikutus voivat tuntua vaikeilta käsitteiltä.
Tällä sivulla kerrotaan, mitä eri luvut tarkoittavat ja mihin ne perustuvat.
Avainlukukuva kertoo yhdellä silmäyksellä:
Luvut perustuvat yritysten ympäristöselosteisiin (EPD), jotka ovat riippumattomasti varmennettuja. Löydät tässä kampanjassa esiteltyjen tuotteiden ympäristöselosteet alempaa tältä sivulta.
Hiilijalanjälki kertoo, kuinka paljon kasvihuonekaasupäästöjä tuotteen valmistuksesta syntyy.
Laskelma kattaa raaka-aineiden hankinnan, kuljetuksen tuotantoon ja tuotannon vaiheet.
Puutuotteisiin on sitoutunut ilmakehästä peräisin olevaa hiiltä. Niin kauan kuin puu pysyy käytössä, hiili pysyy varastoituna tuotteeseen.
Kun puu aikanaan esimerkiksi maatuu tai poltetaan, hiili vapautuu jälleen kiertoon ja hiilivarasto nollautuu. Onkin tärkeää pitää puu käytössä mahdollisimman pitkään.
Nettovaikutus kuvaa tuotteen valmistuksen päästöjen ja tuotteeseen sitoutuneen hiilen yhteisvaikutusta.
Yksinkertaistettuna:
Nettovaikutus = hiilijalanjälki + hiilivarasto
Jos hiilivarasto on suurempi kuin valmistuksen päästöt, nettovaikutus voi olla negatiivinen.
Nettovaikutus pysyy laskelman mukaisena niin kauan kuin puu on käytössä. Kun puu aikanaan maatuu tai poltetaan. nettovaikutuslaskelma ei enää päde, koska puu ei enää toimi hiilivarastona.
Kaikki avainluvut perustuvat tuotteiden ympäristöselosteisiin eli EPD:ihin (Environmental Product Declaration).
EPD on kansainvälisiin standardeihin perustuva, riippumattomasti varmennettu ympäristöseloste, joka kertoo tuotteen ympäristövaikutuksista.
Kuvassa esitetty hiilijalanjälkiarvo perustuu ympäristöselosteiden (EPD) fossiilisiin kasvihuonekaasupäästöihin sekä mahdollisiin maankäytön muutoksista aiheutuviin päästöihin (GWP Fossil + GWP LULUC).
Hiilivarastoarvo perustuu tuotteeseen sitoutuneeseen biogeeniseen hiileen (GWP Biogenic).
Nettovaikutusarvona käytetään EPD:n A1–A3-vaiheen GWP Total -arvoa, koska se on parhaiten vertailukelpoinen eri tuotteiden välillä.
Koska EPD-dokumentissa mainitut luvut on pyöristetty, kuvaajassa esitetty nettovaikutusarvo saattaa erota EPD:ssä mainitusta GWP Total -arvosta (kuitenkin enintään 1 CO2e/m3).
A1–A3 kuvaa tuotteen valmistuksen vaiheita:
A1 Raaka-aineiden hankinta
A2 Kuljetukset tuotantoon
A3 Valmistusprosessi
Näitä vaiheita kutsutaan usein nimellä cradle-to-gate eli ”kehdosta tehtaan lähtöportille”.
Avainluvut lasketaan näiden vaiheiden, koska ne löytyvät käytännössä kaikista EPD:istä ja niiden laskenta perustuu yhtenäisiin sääntöihin.
Kerto® LVL on suomalaisesta puusta valmistettava rakenteellinen viilupuu, jonka hiilijalanjälki on saatu kutistettua alle puoleen jo ennestään pienestä arvosta: Jalanjälki on pienentynyt noin 58 prosentilla.
Kerto® LVL:ää käytetään esimerkiksi kantavissa palkeissa, lattia-, katto- ja seinärakenteissa sekä esivalmistetuissa puuelementeissä. Hiilijalanjäljen pieneneminen ei ole syntynyt yhdestä tempusta, vaan koko arvoketjun kehittämisestä. Tuotteen lähtökohtana on vastuullisesti hankittu pohjoismainen puu. Metsä Woodin mukaan päästöarvoja ovat lisäksi parantaneet tarkempi tuotanto- ja toimittajadata, yhteistyö alihankkijoiden ja raaka-ainetoimittajien kanssa sekä siirtyminen fossiilittomaan sähköön kaikilla Metsä Woodin tehtailla.
Kerto® LVL osoittaa konkreettisesti, että rakennustuotteen hiilijalanjälkeä voidaan pienentää tuotantoa, energiaratkaisuja ja yhteistyötä kehittämällä.
Kerto® LVL:
📉 Hiilijalanjälki: 120 kg CO₂e/m³
🌲 Hiilivarasto: −791 kg CO₂e/m³
✅ Nettovaikutus: −671 kg CO₂e/m³
📍 Valmistus: Punkaharju, Lohja ja Äänekoski
🇫🇮 Raaka-aine: suomalainen puu
Tiesitkö, miten rakennusmateriaalin valinta vaikuttaa rakennuksen ilmastovaikutuksiin? 🌲🏗️
Versowoodin liimapuussa suomalainen raaka-aine jalostuu kantavaksi rakennustuotteeksi, joka toimii hiilivarastona. Liimapuu varastoi itsessään reilusti enemmän hiiltä kuin sen valmistuksessa syntyy päästöjä. Tämä tarkoittaa, että liimapuun nettovaikutus on negatiivinen − hiili pysyy poissa ilmakehästä − niin kauan kuin puu pysyy käytössä.
Versowoodin liimapuu:
📉 Hiilijalanjälki: 95 kg CO₂e/m³
🌲 Hiilivarasto: −578 kg CO₂e/m³
✅ Nettovaikutus: -483 kg CO₂e/m³
📍 Valmistus: Vierumäki, Heinola ja Hartola
🇫🇮 Raaka-aine: suomalainen kuusi- ja mäntysahatavara
Datakeskusrakentamisen kasvu nostaa materiaalivalinnat, niiden ympäristövaikutukset sekä toimitusvarmuuden suurennuslasin alle. Rakennuksilta vaaditaan yhtä aikaa teknistä suorituskykyä, materiaalitehokkuutta ja yhä tarkempaa tietoa ympäristövaikutuksista.
WISA®-Spruce FR on kiinnostava esimerkki materiaalista, joka vastaa näihin vaatimuksiin. Ristiinliimatuista kuusiviiluista valmistettu vaneri on suunniteltu rakenteellisiin käyttökohteisiin ja kantaviin rakenteisiin. Palosuojaus laajentaa käyttömahdollisuuksia entisestään.
WISA®-Spruce FR:n hiilivarastoarvo on huikea: –733 CO₂e/m³. Hiilivarasto tarkoittaa puutuotteeseen sitoutunutta hiiltä, joka pysyy poissa ilmakehästä niin kauan kuin puu on käytössä.
WISA®-Spruce FR -kuusivaneri:
📉 Hiilijalanjälki: 111 CO2e/m3
🌲 Hiilivarasto: –733 CO2e/m3
✅ Nettovaikutus: –622 CO2e/m3
🔥 Paloluokitus: B-s1, d0 ja Bfl-s1
🇫🇮 Raaka-aine: kuusiviilu
Tutustu palosuojattuun WISA®-Spruce FR -vaneriin WISA Plywoodin sivuilla
Tutustu pinnoitettujen WISA-kuusivanereiden ympäristöselosteeseen (PDF)
Tiesitkö, että hirsi taipuu myös toimitilarakentamiseen?
Hirsi mielletään helposti pientalojen ja vapaa-ajan asuntojen materiaaliksi, mutta massiivipuuta käytetään yhä monipuolisemmin myös suuremmissa rakennuksissa. Kempeleeseen rakennettu Koneunion Oy:n liiketila on tästä hyvä esimerkki. Yritys halusi uudesta päätoimipaikastaan kestävän, laadukkaan ja yrityksen arvoja kuvastavan rakennuksen – ja valitsi materiaaliksi hirren.
Pohjan Timber Oy vastasi haasteeseen ja toteutti hirsirakenteet rakennukseen, jonka arvioidaan pitävän jopa 132 tonnia CO₂e poissa ilmakehästä. Hirren ilmastovaikutuksissa kiinnostavaa on valmistuksen pienten päästöjen lisäksi puuhun varastoitunut ilmakehästä peräisin oleva hiili.
Hirren ilmastovaikutukset:
📉 Hiilijalanjälki: 119 kg CO₂e/m³
🌲 Hiilivarasto: −728 kg CO₂e/m³
✅ Nettovaikutus: −609 kg CO₂e/m³
Hirsi osoittaa samalla hyvin, ettei puun käyttö rakennuksissa rajoitu asumiseen. Massiivipuusta voidaan toteuttaa myös toimitiloja, joissa rakennusmateriaalista tulee näkyvä osa rakennuksen ilmettä ja yrityksen identiteettiä.
(Kohteen hirsirungon hiilivaraston rakennusvaiheen aikaisen arvion toteutti Centria TKI.)
Hiilikädenjälki sisältää usein myös muita vaikutuksia, kuten energiansäästöjä tai korvausvaikutuksia. Esittämämme kuva tarkastelee selkeää ja helposti ymmärrettävää hiilivarastoa, joka on osa hiilikädenjälkeä.
Ei välttämättä. Tämä esitys kuvaa yksittäisen tuotteen A1–A3-vaiheen nettovaikutuksen, ei koko rakennuksen elinkaarivaikutuksia.
Pääosin kyllä, mutta eri tuoteryhmillä voi olla erilaisia tuoteryhmäsääntöjä (PCR), jotka voivat vaikuttaa laskentaan. Siksi tuloksia tulee tarkastella ensisijaisesti tuotekohtaisena tietona.
Puutuotteiden hiilivarasto on väliaikainen. Hiili pysyy varastoituneena niin kauan kuin puumateriaali on käytössä.
Puun vahvuus on siinä, että sen elinkaari ei lopu yhden rakennuksen purkuun. Puumateriaali voidaan uudelleenkäyttää tai kierrättää, jolloin hiilivarasto säilyy edelleen. Hyvin hoidettuna puutuotteella voi olla useita peräkkäisiä elinkaaria, kun se hyödynnetään uusiin rakenteisiin, huonekaluihin tai muihin käyttötarkoituksiin. Näin hiili pysyy sidottuna jopa satoja vuosia.
Vasta puun elinkaaren aivan viimeisessä vaiheessa, kun materiaalia ei enää voida hyödyntää muuten, se voidaan käyttää uusiutuvana energialähteenä. Tällöinkin se korvaa fossiilisia polttoaineita ja tuottaa energiaa, joka on osa luonnollista hiilen kiertokulkua.
Rakentamisen ilmastovaikutuksista käytävä keskustelu tarvitsee ymmärrettäviä ja läpinäkyviä työkaluja.
Kestävästi puusta -hankkeen tavoitteena on tehdä rakentamisen päästöistä, hiilivarastoista ja tuotteiden nettovaikutuksista helposti hahmotettavia sekä lisätä ymmärrystä vähähiilisestä rakentamisesta.
Kestävästi puusta -hanketta koordinoi Puutuoteteollisuus ry. Tavoitat meidät sivustolta www.puutuoteteollisuus.fi tai sähköpostitse info@puutuoteteollisuus.fi.
© Puutuoteteollisuus ry 2025
